Sammakonkoipisäilykkeet maistuvat lähinnä kanalle. Mölysammakko on ainakin syötävä lajike, ja kai se rubislödöikin menisi. Voisihan noita syödä kuin ostereita. Sitruunanmenua niskaan ja glups. Siellähän räpiköi.
Tämä kuvassa näkyvä pikkusammakko (tai jokin sen veljistä) tulee esiin aina kun kuulee minun lotraavan vedellä - näin kuivana kautena. Se loikkii lähelläni ja metsästää ilmeisesti vesipisaroita kasvimaalta ja kukkamailta. Minulle on tullut tavaksi lorauttaa ylimääräistä vettä isojen raparperinlehtien päälle ja alle, koska ajattelen tietysti, että sammakko tykkää olla "äidin kasvimaalla, raparperin alla..."
Sammakkoa en ole maistanutkaan enkä maistakaan, mikäli se minusta riippuu. En syö myöskään etanoita enkä käärmettä, en koiraa. Ostereista keskityn vain osterivinokkaisiin, muu sa yökkimään, eikä sille voi mitään. Hyvä kun pystyn syömään simpukoita ja katkaravunpyrstöjä. Kananmunakin mietityttää, että syökö tässä sikiötä. Olen henkisesti täysin kasvissyöjä.
Koiratilanne on se, että olen alkanut katsella vain kultiksen kuvia, chow chow on pudonnut pois. Kultistyttö. Emmin vielä sillä harkitsen myös muuttoa tänne tuttuihin maisemiin, lähikaupunkiin. Jossain se kultis odottaa minua vielä, tiedän sen. Ja toisaalta kaipaan vielä kovasti Rubenia, ja siitä on kaipauksesta on päästävä sillä tavalla eroon, että ei kuvittele Rubenin heränneen henkiin uuden kultiksen myötä.
14 Comments:
Hauskasti oivallettu. Sammakolla tosiaan on kysyvä "ilme" kasvoilla. :D
Ja tuosta voi miettiä, että millainen prinssi millaisilla ruokailutottumuksilla sieltä ilmaantuisi... :-)
Sammakot ovat kyllä jotenkin niin reippaita, söpöjäkin vaikka rumiksi haukutaan. Kivoja kuvia!
Sammakonkoipisäilykkeet maistuvat lähinnä kanalle. Mölysammakko on ainakin syötävä lajike, ja kai se rubislödöikin menisi. Voisihan noita syödä kuin ostereita. Sitruunanmenua niskaan ja glups. Siellähän räpiköi.
Jokos söit Hotasen ohjeen mukaan sammakon?
Oikein hyvä idea! Ja hienot kuvat.
Kiva aina törmätä sammakkoon. Yhteen törmäsin äsken pihalla ja nyt heti täällä ;) Sammakot on kiinnostavia otuksia.
Tackar och pockar!
Tämä kuvassa näkyvä pikkusammakko (tai jokin sen veljistä) tulee esiin aina kun kuulee minun lotraavan vedellä - näin kuivana kautena. Se loikkii lähelläni ja metsästää ilmeisesti vesipisaroita kasvimaalta ja kukkamailta. Minulle on tullut tavaksi lorauttaa ylimääräistä vettä isojen raparperinlehtien päälle ja alle, koska ajattelen tietysti, että sammakko tykkää olla "äidin kasvimaalla, raparperin alla..."
Sammakkoa en ole maistanutkaan enkä maistakaan, mikäli se minusta riippuu. En syö myöskään etanoita enkä käärmettä, en koiraa. Ostereista keskityn vain osterivinokkaisiin, muu sa yökkimään, eikä sille voi mitään. Hyvä kun pystyn syömään simpukoita ja katkaravunpyrstöjä. Kananmunakin mietityttää, että syökö tässä sikiötä. Olen henkisesti täysin kasvissyöjä.
Koirasta tuli mieleeni... mkä on tilanne?
Niin, se voi olla hyvää!
Koiratilanne on se, että olen alkanut katsella vain kultiksen kuvia, chow chow on pudonnut pois. Kultistyttö. Emmin vielä sillä harkitsen myös muuttoa tänne tuttuihin maisemiin, lähikaupunkiin. Jossain se kultis odottaa minua vielä, tiedän sen. Ja toisaalta kaipaan vielä kovasti Rubenia, ja siitä on kaipauksesta on päästävä sillä tavalla eroon, että ei kuvittele Rubenin heränneen henkiin uuden kultiksen myötä.
a-k.h, maistapas koiranleukaa..
Suudellaan vaan :)
Sammakolla on jännä ilme,hyviä kuvia:)
Niin, Saturation, se sinun vanhempi kamerasihan oli se A 95, jota ei enää valmisteta, uudempi on ilmeisesti vielä parempi.
Lähetä kommentti
<< Home