Kasvuja 2: Still Life
Tässä vielä kaksi kuvaa edellisistä tilanteista. Kuvat ovat erillisiä otoksia, eivät siis rajauksia. Ne ovat jonkinlaisia yksityiskohtia, ja vahvasti kasvussa huolimatta asetelmallisuudestaan. Varsinkin alempi kuva kannattaa klikata suuremmaksi.
Elää se kuollut puukin edelleen, vaikka sukupolvet vaihtuvat: aidanseiväs ja vitsas kestää isältä pojalle. Puun väri vaihtuu aikojen saatossa, sen pinta halkeilee ja lämpenee auringossa. Sudenkorennot ja pörriäiset rakastavat tätä aitaa levähdyspaikkanaan, kunhan heräävät talviunestaan.
En malta olla panematta tätä kuvaa pramille, koska itse näen sen lumoavan täplikkäänä ja hieman utuisena satumetsänä! Kuvaa ei ole muutettu käsittelyllä merkittävästi, lukuunottamatta joitain tavanomaisia terävöimisiä ja kirkastuksia. Tavallisesta koivikosta kasvoi siis taikametsä! Klik!
6 Comments:
Hienoja ovat, molemmat!
Tuo alin on tosiaan hyvä, taustan "tärinä" tekee siitä sen.
Johtunee suuren aukon aiheuttamasta syvyysterävyys alueesta. Tässä kuvassa näkee hyvin, miten sitä voi käyttää hallitusti hyväkseen. Pikkusen tuo etualan runko hallitsee kuitenkin kuvaa ehkä liikaa?
Tykkään kuvsta!!!
Voi olla hyvinkin, että etualan runko syö liian ison palan kuvaa; samaa mieltä hyvinkin pitkälle. Tärinästä minäkin tässä siis tässä tykkään, ja noista pilkuista koivuissa.
No jaa. Tulee tuosta alemmasta kuvasta automaattisesti mieleeni, että pitäisi vaihtaa lukulasit kaukolaseihin.
Tässä se on taas. KH;n ja minun näkemyserot =) Muutenhan me olemme hyvät kamut vaikka sivullinen toista luulisi =DDDDD
Huom! Hymiöt sallittu Iineksen blogilla.
Joskus on ihan mukavaa, että kaikki ei piirry niin terävästi, vaan ikään kuin pienen usvan keskeltä.
Vaan tottahan se on, että kuva on kuin sunnuntaimaalarin siveltimen jäljiltä. :)
Minusta etualan koivu on kaunis ja sopii kuvaan!Muistuttaa maalausta tykkään!
Ylimmäisestä pidän myöskin, kuva on tarkka.
Lähetä kommentti
<< Home