Mistähän muuten johtuu, että miehet selvästi kuvaavat koko puun ja maiseman, kun naiset taas mieluusti poimivat kohteeksi yksityiskohdan puusta. Minusta havaintoni on aika yleispätevä. Käykääpäs vaikka a-k.h:n kuvablogissa.
Eläimistäkin mies kuvaa usein koko eläimen, kun nainen saattaa poimia kuvaan vain palan eläintä, vrt. Halon hienot kissailmeet ja vaikkapa Kooteen koko Viivi. :)
Kale, kunhan tässä vähän naljaillaan. :) Poikkeus vahvistaa säännön sitä paitsi. Ja onhan Penalandiassakin mm. mainio kuva kissan ilmeestä.
Totta, Liisa. Sinä kuvaat selvästi myös kokonaisuuksia.
Voisiko sanoa niin, että sinulla on miehinen kuvakulma ja Kalella naisellinen. ;)
Juu, ei tietenkään, mutta ehkä keskimäärin kuitenkin tuo leikkimielinen jaottelu voi pitää paikkansa, että naisilla on suurempi taipumus katsoa läheltä, kuten neulekirppu muotoili.
Mulla tulee käytettyä digiaikakauden teemaa 'paljon on enemmän' kuvaamisessani ja otan yleensä noi molemmat, eli kun huomaan ovelan paukuran puussa, niin ensin zoomaan sen omaan kuvaansa ja sitten perään otan toisen kuvan koko puusta, että ekan kuvan jälkeen voi selittää miltä se kokonaisuutena näytti.
Valokuvan rajaaminenhan on tietynlaista luovuutta ja eikö eri teorioiden mukaan nimenomaan naiset ole keskimääräistä luovempia kuin miehet? Näin ainakin itse vahvasti uskon asian selittyvän.
Antti, voisin jopa allekirjoittaa oletuksesi. Miehillä on kuvaamisessa usein kaikin tavoin teknisempi tai dokumentoivampi ote, kun taas naiset tekevät kuvillaan jopa uudenlaista taidetta, ovat kokeilevia.
Minä kyllä olen sitä mieltä, että riippuu paljon kamerasta ja sen teknisestä hallinnasta millaisia kuvia pystyy kamerallaan ottamaan. Lähikuva puusta on vaikeampi kuin koko puun kuvaaminen väitän.
Lähikuva puusta ei onnistu aivan kaikilla kameroilla vai onnistuuko?
Lähikuva on vaikea, sillä siinä pitää ehkä säätää enemmän. Kokonainen maisema asettuu ehkä helpommin kuvaan.
Lähikuva linnuista tai jostain yksityiskohdasta onnistuu ehkä parhaiten järjestelmäkameraan liitetyllä objektiivilla, jolla tuo tuulenpesäkin on otettu.
Niin jos pitää saada kuva linnun iiriksestä tai puun latvassa 25m korkeudella olevasta tuulenpesästä niin on se mun mielestä paljon helpompi ottaa teleobjektiivilla joka on kiinni järjestelmäkamerassa kuin vaikka pokkarilla, jossa on 35mm kiinteä linssi.
Kuvaamisen vaikeudesta kun alettiin puhumaan niin aika usein lähikuvaan tukeudutaan siinä tilanteessa kun nimenomaan sen yleiskuvan saaminen on vaikeata. Esimerkiksi puun takana on jotain mitä ei haluta mukaan kuvaan, otetaan lähikuva puusta.
Kaukokuviakin pitää harjoitella. Haluaisin usein saada kuvaan kokonaisen puun, mutta se ei mahdu kuvaan, vaan latvus jää pois, ts. perspektiivi ei riitä niin kuin tahtoisin. Tämänkin vuoksi turvaan sitten lähikuviin.
Eli yritän sanoa sitä, että tekniikan osaamattomuus ajaa ainakin minut sihtailemaan lähikuvia, koska koen hallitsevani tämän kuvaustavan kuitenkin vakaammin. Vaikka tykkään kyllä enemmän lähikuvista.
Antti, sinulla on upeita henkilökuvia sivuillasi! Viehätyin kerrassaan.
Tällä hetkellä hallitsen paremmin vanhan pokkaridigin ja sillä saan jopa parempia kuvia kuin aika uudella zoomdigillä jota en vielä hallitse.
zoomdigissä on niin paljon säätömahdollisuuksia ja huomaan, että automaattisäädöllä tulee vielä helposti teknisesti huonoja kuvia, ylivalottuneita tai tärähtäneitä.
Tosi kaunis kuva - mielikin lepää, kun tuota katselee. Minäkin pidän eniten lähikuvista, haluan mennä aina vain lähemmäs ja lähemmäs kohdetta. Ehkä joskus hankin laajakuvaobjektiivin ja kuvaan sitten vain maisemia...
Luovuudesta en tiedä, mutta naiset (ainakin minä) mielellään menevät lähelle tekemään havaintoja - ja liian lähelle mennen isot kokonaisuudet eivät enää mahdukaan kuvaan. Miehet taas jäsentelevät kokonaisuuksia, eivätkä ole niin kiinnostuneita nyhräämään yksityiskohtien kanssa - suuret linjat nääs. ;D
25 Comments:
Mistähän muuten johtuu, että miehet selvästi kuvaavat koko puun ja maiseman, kun naiset taas mieluusti poimivat kohteeksi yksityiskohdan puusta. Minusta havaintoni on aika yleispätevä. Käykääpäs vaikka a-k.h:n kuvablogissa.
Olen huomannut samaa. Täytyypä laittaa vahvistusta teorialle omaan blogiin.
Hieno kuva sulla, Iines.
Oliskos Iines niin, että miehet katsovat kaukaa. Naiset menevät lähelle...
No kas. Laitoin blogiini taannoin kuvia oksanpäistä, mutta naiset näkevätkin siinä koko puun. Niinkö?
;->)
Eläimistäkin mies kuvaa usein koko eläimen, kun nainen saattaa poimia kuvaan vain palan eläintä, vrt. Halon hienot kissailmeet ja vaikkapa Kooteen koko Viivi. :)
Kale, kunhan tässä vähän naljaillaan. :) Poikkeus vahvistaa säännön sitä paitsi. Ja onhan Penalandiassakin mm. mainio kuva kissan ilmeestä.
Minäkin kuvaan maisemia. :) Kai se riippuu kalustostakin.
Tämä kuva on ihanan herkkä.
Totta, Liisa. Sinä kuvaat selvästi myös kokonaisuuksia.
Voisiko sanoa niin, että sinulla on miehinen kuvakulma ja Kalella naisellinen. ;)
Juu, ei tietenkään, mutta ehkä keskimäärin kuitenkin tuo leikkimielinen jaottelu voi pitää paikkansa, että naisilla on suurempi taipumus katsoa läheltä, kuten neulekirppu muotoili.
Mulla tulee käytettyä digiaikakauden teemaa 'paljon on enemmän' kuvaamisessani ja otan yleensä noi molemmat, eli kun huomaan ovelan paukuran puussa, niin ensin zoomaan sen omaan kuvaansa ja sitten perään otan toisen kuvan koko puusta, että ekan kuvan jälkeen voi selittää miltä se kokonaisuutena näytti.
Miten rationaalia! Minulle riittää, kun tiedän, mistä kuva on, ja saan sitten selittää sen.. :)
Pesii se tuulikin.
Valokuvan rajaaminenhan on tietynlaista luovuutta ja eikö eri teorioiden mukaan nimenomaan naiset ole keskimääräistä luovempia kuin miehet? Näin ainakin itse vahvasti uskon asian selittyvän.
Antti, voisin jopa allekirjoittaa oletuksesi. Miehillä on kuvaamisessa usein kaikin tavoin teknisempi tai dokumentoivampi ote, kun taas naiset tekevät kuvillaan jopa uudenlaista taidetta, ovat kokeilevia.
Minä kyllä olen sitä mieltä, että riippuu paljon kamerasta ja sen teknisestä hallinnasta millaisia kuvia pystyy kamerallaan ottamaan. Lähikuva puusta on vaikeampi kuin koko puun kuvaaminen väitän.
Lähikuva puusta ei onnistu aivan kaikilla kameroilla vai onnistuuko?
Lähikuva on vaikea, sillä siinä pitää ehkä säätää enemmän. Kokonainen maisema asettuu ehkä helpommin kuvaan.
Lähikuva linnuista tai jostain yksityiskohdasta onnistuu ehkä parhaiten järjestelmäkameraan liitetyllä objektiivilla, jolla tuo tuulenpesäkin on otettu.
Näin olen minäkin huomioinut, jalusta auttaa hieman, mutta sittenkin se on vaikeaa tavallisella tai zoomidigillä. Kamera ei saa tärähtää yhtään.
Millainenhan kamera AKH:lla on?
Eli hlvemmalla/huonommalla otetaan kuva puusta kokonaisena. Paremmalla kameralla voi ottaa lähikuvia.
Niin jos pitää saada kuva linnun iiriksestä tai puun latvassa 25m korkeudella olevasta tuulenpesästä niin on se mun mielestä paljon helpompi ottaa teleobjektiivilla joka on kiinni järjestelmäkamerassa kuin vaikka pokkarilla, jossa on 35mm kiinteä linssi.
Kuvaamisen vaikeudesta kun alettiin puhumaan niin aika usein lähikuvaan tukeudutaan siinä tilanteessa kun nimenomaan sen yleiskuvan saaminen on vaikeata. Esimerkiksi puun takana on jotain mitä ei haluta mukaan kuvaan, otetaan lähikuva puusta.
Kaukokuviakin pitää harjoitella. Haluaisin usein saada kuvaan kokonaisen puun, mutta se ei mahdu kuvaan, vaan latvus jää pois, ts. perspektiivi ei riitä niin kuin tahtoisin. Tämänkin vuoksi turvaan sitten lähikuviin.
Eli yritän sanoa sitä, että tekniikan osaamattomuus ajaa ainakin minut sihtailemaan lähikuvia, koska koen hallitsevani tämän kuvaustavan kuitenkin vakaammin. Vaikka tykkään kyllä enemmän lähikuvista.
Antti, sinulla on upeita henkilökuvia sivuillasi! Viehätyin kerrassaan.
Tällä hetkellä hallitsen paremmin vanhan pokkaridigin ja sillä saan jopa parempia kuvia kuin aika uudella zoomdigillä jota en vielä hallitse.
zoomdigissä on niin paljon säätömahdollisuuksia ja huomaan, että automaattisäädöllä tulee vielä helposti teknisesti huonoja kuvia, ylivalottuneita tai tärähtäneitä.
Tosi kaunis kuva - mielikin lepää, kun tuota katselee. Minäkin pidän eniten lähikuvista, haluan mennä aina vain lähemmäs ja lähemmäs kohdetta. Ehkä joskus hankin laajakuvaobjektiivin ja kuvaan sitten vain maisemia...
Luovuudesta en tiedä, mutta naiset (ainakin minä) mielellään menevät lähelle tekemään havaintoja - ja liian lähelle mennen isot kokonaisuudet eivät enää mahdukaan kuvaan. Miehet taas jäsentelevät kokonaisuuksia, eivätkä ole niin kiinnostuneita nyhräämään yksityiskohtien kanssa - suuret linjat nääs. ;D
Joo.
Nappaa se irti, kuivaa ja käytä saunanuunin sytykkeenä. Niin minä tekisin.
Just joo. Voihan sitä polttaa vanhoja Virittäjiäkin saunan pesässä.
Lähetä kommentti
<< Home