Valokuvatorstai: kohtaaminen
Tämä episodi terhakkaan västäräkin kanssa tapahtui kesäkuun alussa, kun menin siivoamaan laituria sen päälle kertyneistä kaislaröykkiöistä. Istuskelin kameraa viritellen, ja utelias siivekäs lähestyi yhtäkkiä minua rohkeasti, ennen kuin ehdin säätää kameraan tarpeellisia virityksiä, tuijotteli pitkään, tepasteli edestakaisin, kunnes lopulta alkoi käydä selvää reviiritaistelua kanssani. Kuvat ovat siis virittämättömiä, joten pienennän ne ja panen monta, koska kohtaaminen oli hauska.
Lisäys 21.7. Tässä linkissä on tämänpäiväinen kohtaaminen! Pikkuisen parempia kuvia toivottavasti..
7 Comments:
En ole kuullutkaan viritetyistä tai virittämättömistä kuvista.
On varmasti ollut hauska kohtaminen, yleensä pyrähtävät hetkessä lentoon.
Tarkoitan virittämättömällä kuvalla harkitsematonta kuvaa. Tässä tapauksessa sellaista, jota en ehtinyt mitenkään säätää, tarkentaa, täsmentää, miettiä sommittelua, syväterävyttä, valoa tai asettaa kameraa jalustaan.
Tekisi mieli poistaa kuvasarja, mutta olkoon tuossa, koska teema on sopiva.
Niin Liisa, tämä tuli melkein päälle, kuten viimeisestä uvasta näkyy. Puolusti kai pesäänsä, joka oli jossain laiturin lähellä.
Hauskoja kuvia.
Olettaisin, että suuri osa meistä valokuvatorstain kuvien katsojista on tietämättömiä valokuvaamisen hienouksista. Kuva voi kiinnostaa ja viehättää monin tavoin.
Totta, Blogisisko. Sitä vaan kun harrastaa intohimoisesti kuvausta hiukan harmittaa panna teknisesti epätarkkoja kuvia pramille. Toisalta tarina kai voittaa kuitenkin joskus tekniikan.
Tämä on kyllä nuori västäräkki, tämän kesän poikasia. Ei varmastikaan puolustanut reviiriiään, vaan kenties kuvitteli, että voisit tarjota ruokaa. Ehkä kameran rapsahtelu muistutti emon "sapuskalle"-ääntä?
Kyllä se näytti täysikasvuiselta västäräkiltä, enkä usko että se on tottunut ihmisten ruokintaan rauhallisella rannalla, jossa ei ole edes naapureita.. Tuskin lie ihmistä nähnytkään.
Lähetä kommentti
<< Home