Nämä ovat viimeiset tätä 27.9. sumusarjaa. Nämä näyttivät muuten paremmilta, kirkkaammilta läppärin ruudulla, kun laitoin ne siitä. Tässä pöytämasiinassa ovat himmeämmät. Näytöissä on isoja eroja.
Näytöissä ja niiden säädöissä on tosiaan huikeita eroja. Itse tosin enemmän katson kuvien sisältöä ja tunnelmaa, kuin teknisiä hienouksia. Näistä kuvista ei syystunnelmaa puutu. :)
Kiitos! Luulen että kuvat ovat tosiaan litteissä näytöissä kirkkaampia, niin että värit erottuvat hieman iloisempina. Voi silti olla, että Kootee on oikeassa tuossa putkinäytössä: se on luonnollisempi, eli pitää silloin väritkin himmeämpinä.
Olen muutenkin miettinyt värien lisäilyä kuvankäsittelyssä. Nimittäin, en oikein pidä siitä! Tosin itsekin lisään joskus yhden pykälän, kuten nyt näihin koivun lehtiinkin.
Digikuva on kyllä sellainen, että sitä pitää aina korjata. Kamerat on rakennettu siten, että ne muokkaavat jo värejä ja terävyyttäkin, mutta ainakin järkkäreissä niitä voi menuvalikosta hillitä ja korjata sitten kuvankäsittelyllä. Itse teen tämän kaikille kuvilleni ja siksipä kuvaankin aina RAW muodossa.
Putkinäytön värisäätöjä voi hyvin säätää Elementisissä olevalla kalibrointi ohjelmalla. LCD näytön säädöt ovat hyvin vaatimattomat.
Luin tuossa äskettäin, että on valokuvaajillekin tarkoitettuja littunäyttöjä, mutta niiden hintakin taitaa alkaa tonnista ylöspäin.
Itsellänikin on sellainen halpa littu joka on aivan surkea, mutta täytyy yrittää tulla toimeen. Läppärissä on se hankaluus ettei aina tiedä missä asennossa kansi pitää olla jotta kuvan värit olisivat edes sinnepäin.
Olipas tässä faktaa, kiitos Kootee! En tiennytkään, että kokeneet kuvaajat eivät arvosta tavallista littunäyttöä, jota kaikki IT-tahot tuntuvat pitävän ainoana oikeaoppisena. Olen itsekin tuskaillut sen kanssa, että kuvan sävyt vaihtelevat suuresti, kun läppärin näyttö on eri asennoissa. Siksi aina hämmästelenkin, kun katson putkinäytöltä ja huomaan erot. Tämä antaa kyllä miettimistä, kun hankin uutta pöytämasiinaa. Valokuvaus ja kuvankäsittely kun on meikäläiselle lähes ykköskriteeri, kun hankin konetta.
Mietin pää kuumana tulevaisuusaihetta. Valitettavasti kuulun siihen melankoliseen ryhmään, joka näkee enemmän kuvattavaa tässä hetkessä ja menneessä kuin tulevaisuudessa. Ja minusta tulevaisuus voi olla myös uhkakuvia sisältävää, mutta en taida saada nyt kuvaa, kun tehtävänannossa jo taisi olla vihjaus positiivisesta kuvasta melankolian vastapainona. Eikä minulla ole nyt lapsia kameran ulottuvilla, vaikka heitä haluaisin kuvata.
Pirteitä syyskuvia! Kauniita. Kosteus korostaa värejä kivasti.
Näyttö on ainainen ongelma. Jos siihen ei sijoita kammottavia summia rahaa täytyy olla aina valmis tekemään kompromisseja. Siksi sanonkin aina valoisuus / värikommenttini, että "minun näytölläni tämä kuva..." Vika kun voi aivan yhtä hyvin olla omassa näytössä.
18 Comments:
Syksyiset kuvat jatkuvat, kohta ei ole näitäkään lehtiä.
Nämä ovat viimeiset tätä 27.9. sumusarjaa. Nämä näyttivät muuten paremmilta, kirkkaammilta läppärin ruudulla, kun laitoin ne siitä. Tässä pöytämasiinassa ovat himmeämmät. Näytöissä on isoja eroja.
Näytöissä ja niiden säädöissä on tosiaan huikeita eroja. Itse tosin enemmän katson kuvien sisältöä ja tunnelmaa, kuin teknisiä hienouksia. Näistä kuvista ei syystunnelmaa puutu. :)
Litteä näyttö on vissiin paras? Pöytämasiinassani on vielä kunnon toosa. Seuraava on tietenkin lituskainen.
Kuville on PARAS juuri sellainen putkinäyttö kuin sinulla on! Sellaisessa saa näytön kaikista parhaiten kalibroitua kohdalleen.
Kauniita ovat!
Upeita syyslehtiä, sumu sopii hienosti taustalle. (Kuvat näkyvät kirkkaina ainakin mun tietokoneellani.)
Kiitos! Luulen että kuvat ovat tosiaan litteissä näytöissä kirkkaampia, niin että värit erottuvat hieman iloisempina. Voi silti olla, että Kootee on oikeassa tuossa putkinäytössä: se on luonnollisempi, eli pitää silloin väritkin himmeämpinä.
Olen muutenkin miettinyt värien lisäilyä kuvankäsittelyssä. Nimittäin, en oikein pidä siitä! Tosin itsekin lisään joskus yhden pykälän, kuten nyt näihin koivun lehtiinkin.
Digikuva on kyllä sellainen, että sitä pitää aina korjata. Kamerat on rakennettu siten, että ne muokkaavat jo värejä ja terävyyttäkin, mutta ainakin järkkäreissä niitä voi menuvalikosta hillitä ja korjata sitten kuvankäsittelyllä. Itse teen tämän kaikille kuvilleni ja siksipä kuvaankin aina RAW muodossa.
Putkinäytön värisäätöjä voi hyvin säätää Elementisissä olevalla kalibrointi ohjelmalla. LCD näytön säädöt ovat hyvin vaatimattomat.
Luin tuossa äskettäin, että on valokuvaajillekin tarkoitettuja littunäyttöjä, mutta niiden hintakin taitaa alkaa tonnista ylöspäin.
Itsellänikin on sellainen halpa littu joka on aivan surkea, mutta täytyy yrittää tulla toimeen. Läppärissä on se hankaluus ettei aina tiedä missä asennossa kansi pitää olla jotta kuvan värit olisivat edes sinnepäin.
Siinäpä sitä tuli tas tarinaa =D
Olipas tässä faktaa, kiitos Kootee! En tiennytkään, että kokeneet kuvaajat eivät arvosta tavallista littunäyttöä, jota kaikki IT-tahot tuntuvat pitävän ainoana oikeaoppisena. Olen itsekin tuskaillut sen kanssa, että kuvan sävyt vaihtelevat suuresti, kun läppärin näyttö on eri asennoissa. Siksi aina hämmästelenkin, kun katson putkinäytöltä ja huomaan erot. Tämä antaa kyllä miettimistä, kun hankin uutta pöytämasiinaa. Valokuvaus ja kuvankäsittely kun on meikäläiselle lähes ykköskriteeri, kun hankin konetta.
Valitettavasti vaan nuo putkinäytöt kuuluvat jo menneeseen maailmaan.
Niinkuin sanoin erinomaisia litttunäyttöjäkin kuulemma on!
Menneisyydestä tulikin mieleeni, missä Iineksen tulevaisuus kuva luuraa?
Kauniita ja hyviä kuvia molemmat, sanoo yksi littunäytöltä katsova!
Tosin littunäytössä on digitaalinen näytönohjain.
Mietin pää kuumana tulevaisuusaihetta. Valitettavasti kuulun siihen melankoliseen ryhmään, joka näkee enemmän kuvattavaa tässä hetkessä ja menneessä kuin tulevaisuudessa.
Ja minusta tulevaisuus voi olla myös uhkakuvia sisältävää, mutta en taida saada nyt kuvaa, kun tehtävänannossa jo taisi olla vihjaus positiivisesta kuvasta melankolian vastapainona. Eikä minulla ole nyt lapsia kameran ulottuvilla, vaikka heitä haluaisin kuvata.
Minun kuvassani ei tainnut olla mukana sitä positiivistä osiota.
En lukenut ohjetta tarpeeksi tarkkaan, mutta eipä kait tuo haitanne?
En Helmin kyyneleitä nähdä vois...
Syksyllä lehdet ne varisee ja talvella painuu littuun, suudelmasta se rakkaus alkaa ja aina se päättyy huh hah hei.
Näyttöni on littu ja erinomaisen hyvä ViewSonic, ostaessani testivoittaja, mutta sen jälkeen on tullut varmaan muita voittajia.
Eivät lehdet lopu. Nakkilan Sanomathan vielä ilmestyy.
Nakkilan Sanomista tietää vain nakkilalainen.
Littu vai putki? Kas, siinäpä ongelma.
Pirteitä syyskuvia! Kauniita. Kosteus korostaa värejä kivasti.
Näyttö on ainainen ongelma. Jos siihen ei sijoita kammottavia summia rahaa täytyy olla aina valmis tekemään kompromisseja. Siksi sanonkin aina valoisuus / värikommenttini, että "minun näytölläni tämä kuva..." Vika kun voi aivan yhtä hyvin olla omassa näytössä.
Lähetä kommentti
<< Home