Täatä sanon vain,hyvä vitsi,mutta valokuvina jätän kommentoimatta. Edelliseen juttuuni miljöömuokuvauksesta. Salaa kuvaaminen ei ole oikeastaan muuta kuin vanha legenda siitä, että vain sillä tavoin saa luonnollisia kuvia. Tarkoitan juuri sitä, että kysyt saako herrasta,rouvasta jne ottaa kuvan työnsä ääressä. Tapa tuntuu vaikealta, mutta,kun sen kerran tekee niin uudestaan on jo helpompaa. Kerro, että kuvaat omaksi iloksesi etkä mihinkään seiskaan, tulet yllättymään ihmisten halukkuudesta poseerata. Kuvaa vain ihan reilusti poseeraavaa ihmistä. sellaiset kuvat ovat ihan jänniä. Itse olen sitä harrastanut aiemmin. Esim.duunipaikalla painuin ruokalan keittiöön ja pyysin yhtä tyttöä seisimaan vaintyöasussaan kaikkien keittiöön kuluvien tavaroiden seassa ja siitä tuli yksi parhaita henkilökuviani. Valo sellaisessa paikassa oli tasainen ja kaunis. Voi vaikka luvat, että toimittaa paperikuvan isommassa koossa mallille. Täällä julkisemeinen on sitten tietenkin jo vaikeampaa lupaa ei kovin mielellään anneta ja ilmanhan sitä ei saa tehdä. Tarkoitinkin, että kuvaat vain omaksi iloksesi niitä. Maisemilta ei lupia tarvitse kysellä. Kuten jo sanoin osaat löytää maisemista kauniita pintoja ja värejä, kuvaa niitä. Tutkaile valoa sillä kuvathan ovat VALOkuvia. Koita nyt saada itsellesi avautumaan tuo kameran suljintoinnan periaate. Annan miellään lisää vinkkejä jos vain kelpaa. Olen yhtälailla amatööri kuin sinäkin, mutta onneksi silloin, kun aloitin kuvaamisen ei ollut automaattikameroita. En nytkään ole hirveän ihastunut niihin, mutta onneksi ne ovat kehittyneet niin paljon, että todella jättävät mahdollisuuden myös kuvaajan omille valinnoille. Automaattitarkennuksen takia minä niihin aikoinaan siirryin, näkö onsenverran huonontunut, myös ulkonäkö.
Mikä vika näissä valokuvina on? Ne ovat aitoja, käsittelemättömiä, vain rajattuja kuvia, joissa teksti oli valmiiksi vinossa. Ja niihin sisältyy mielestäni vitsin ja mustan huumorin lisäksi myös dramatiikkaa ja ehkä syvyyttäkin (kaiken katoavuus:), koska ne ovat hautausmaalta. Oikeastaan ne ovat osa sarjaa, jossa tarkoitukseni oli koota erilaisa kylttejä ja kieltoja ja rajoituksia, joihin ihminen yhteiskunnassa törmää. Mutta ei se taida valokuvataidetta olla?
Tuohon valotukseen ja suljintoimintaan perehdyn pikku hiljaa, koska huoman itsekin, että tarvitsen sen taidon kipeästi. Kai se pieni ja tiukka opas on vain luettava kannesta kanteen läpi. Tässä on perusobjektiivi 18 - 55 mm ja minun veivaamiseni tapahtuu panemalla yksi nappula vaihtoehtoon AF ja sitten vaan vekslaan noita millimetrejä, yleensä lähiasentoon. Sekin on vielä edessä, miten saisin hyttysestä tai muurahaisesta selkeän ison kuvan! Mutta minulla on aikaa, alun perinhän piti ostaa kamera vasta kesällä ja opetella silloin hyvässä valaistuksessa.
Kiitollisuudella otan vastaan oppitunnit ja vinkit, ja saa neuvoa aivan kuin olisin ekaluokkalainen, niin kuin tekniikassa olenkin. Hain noita mainitsemiasi S- ja A-kirjaimia, mutta en niitä kamerastani löytänyt. Tässä on sellainen neliö valintanappuloissa, ja se merkkaa oppaan mukaan vapaata tilaa. Mutta kun niitä muita nappuloita on niin tuhottomasti..
Kovin mukavia kuvia. Varsinkin noista kirjoituskonemakroista löytyi oikeinkin miellyttäviä otoksia. Nyt en osaa oikein kritisoida asettelua, sisältöä, tai sanomaa. On niin kovin sekainen fiilis. Nipotan siis ainoastaan kuvastekniikasta.
Hautausmaakuvat ovat kieltämättä sitä viimeistä kukkakuvaa lukuunottamatta ylivalottuneita, se on mielestäni aika pahasti alivalottunut. Tilaneteen korjaamista voisi kokeilla vaikkapa seuraavalla tavalla.
Anonyymin mainitsemat a ja s kuvastilat ovat canonissa Av ja Tv (aperture value ja Timer value muistaakseni) Se vihreä laatikko on tosiaan täysautomaattinen tila. Käyttäessäsi Av-asetusta, voit laukaisimen edessä olevaa kiekkoa pyörittämällä valita aukon koon, jolloin kamera itse valitsee suljinajan sen mukaan, mihin valotusmittari (Se asteikko, joka näkyy etsimen alareunassa) on säädetty. Vastaavasti Tv antaa valita valotusajan, jolloin automatiikka hoitaa aukon.
Valotusmittari on oletusarvollisesti säädetty nollaan, mutta esimerkiksi lumi hämää sitä mittaria niin, että kuva ylivalottuu. Tämän voit korjata painamalla nestekidenäytön oikealla puolelta löytyvista kahdesta pyöreästä napista ylemmän pohjaan, ja pyörittämällä valintakiekkoa. Siirrä osoitin hiukkasen miinukselle, jotta kamera ymmärtää tehdä tarvitavan muutoksen joko suljinaikaan tai aukkoon. Tämä toimii muistaakseni myös täysautomaatiotilassa. Jos muutat esim Av-tilassa vain aukon kokoa, kuvan valotus ei muutu mihinkään, koska automatiikka korjaa valotuksen muuttamalla valotusaikaa. Valotusmittari kertoo lopullisen valotuksen.
Käyttäessäsi M asentoa, voit itse valita sekä suljinajan että aukon, jolloin valotusmittari osoittaa, oletko ali -tai ylivalottamassa kuvaa. Suljinaikaa muutetaan pelkällä rullalla, aukkoa painamalla sitä pyöreää nappulaa ja rullaamalla.
Pieni luku (esim. 3.5 on pienin, johon objektiivisi pystyy) Av-tilassa tarkoittaa suurta aukkoa = kapeaa syväterävyysaluetta. Suuri aukko mahdollistaa lyhyen valotusajan,joten voit kuvata hämärässä, tai liikkuvaa kohdetta. Kuten joku aiemmin sanoikin. kapea syväterävyysalue on myös eduksi korostettaessa kuvattavaa kohdetta. Taustan ylimääräinen roina jää sumuiseksi.
Jos haluat koko kohteen teräväksi, käytä lyhyttä polttoväliä (18mm) ja pientä aukkoa (suuri luku). Tällöin sinun on käytettävä pidempää suljinakaa, joten kameran tukeminen saattaa tulla välttämättömäksi.
Kolmas valotukseen vaikuttava tekijä on kennon herkkyys (ISO). Suuri herkkyys mahdollistaa lyhyemmät suljinajat, mutta toisaalta tuo kuvaan kohinaa. ISO 1600 se alkaa olla jo merkittävä haitta, mutta esim ISO 400 antaa vielä lähes täysin kohinattomia kuvia.
Kannattaa tosiaan tutustua siihen ohjeeseen ainakin siinä määrin, että saat selville, mitä mistäkin nappulasta pitäisi tapahtua. Sen jälkeen kokeilemalla oppii eniten.
Nuorimies puhuu asiaa! Tässä melkoisen selvä pikaopas Canonin käyttöön ja näihin valotusasiaan.Itse kuvan Nikonilla ja siksi nuo Canonin merkinnät olivat minulle tuntemattomia, mutta sama asia.Canonilla ovat menneet muuttelemaan perinteitä=) Jos et jaksa aina miettiä noita aukkoja ja nopeuksia niin käytä kamerasi haarukointi toimintaa se on hyvä "hätäapu". Jos kohde näyttää hankalalta. Nyt pitää mennä katsomaan kuka meitä johtaa seuraavat kuusivuotta=)))
Vai on pienet neuvot nipottamista A-KH:n mielestä? En ole huomannut, että olisit pahemmin tekniikkaan puuttunut! Valitettavasti valokuvaus vaatii hiukan tekniikkaakin. Itsekään en ole tekniikan ystävä, mutta.... Ikkunaiines ei liene pahoillaan pienistä vinkeistä? Olen kuitenkin sitämieltä, että I iineksellä on lahjoja nähdä asioita kameran etsimen läpi joten haluni helpottaa hänen harrastusttaan on aitoa auttamiesen halua ei nipottamista.
Kyllä minua saa neuvoa, nimenomaan olen kerjännyt sitä.
Toisaalta on kai niinkin, a-k-h., että se tie on löydettävä itse, kuljettava läpi vaikka saisi risujakin, itseensä uskoen.
Nämä neuvot koskevat tekniikkaa, ja se on minulle äärimmäisen outoa. Mitä tulee noihin yli- ja alivalotuksiin, niin osansa niissä on kuvankäsittelyvaiheessa. Tummat ruusut olen pimentänyt ja hautausmaakuvat puolestaan kirkastanut. Tätä ei kai saisi tehdä, mutta silmäni pakotti tekemään sen. Se ei siis ollut alkuperäisessä kuvassa noin pahan, tuo yli- ja ali-.
Huomenta! Kiva juttu, että otat nämä pikkuvinkit vataan myönteisellä mielellä.Lisää tulee kunhan huomaan missä voin auttaa. Olen yrittänyt pelkistää ohjeeni mahdollisimman selkeiksi ja lyhyiksi.Ei sinun auta muuta kuin ottaa kirja kauniiseen käteesi. Siihenkin omakohtaiseen kokemukseen perustuva vinkki. Älä lue sitä kuten kirjaa. Ota kamera kännyyn ja opettele yksi asia kerrallaan. Ohjeissa on paljon sellaisia asioita joita et varmasti tarvitse edes koskaan käyttää. Paneudu nyt ekaksi vain tuohon valotukseen. Eli, yritä sisäistää itsellesi tuo aukon ja nopeuden suhde. Miten ne toimii toisiinsa nähden.
Itse olen kuvannut työni puolesta ja muutenkin ja lätrännyt vuosia vessapimiössä. On olemassa runsaasti hyvää opastavaa kirjallisuutta, mutta kädestä pitäen saatu ohjaus on varmaan parasta, enkä tarkoita, että pitäisi istua puiston penkillä käsikkäin valokuvauksesta puhumassa, mutta saattaa sekin olla hyväksi, paitsi ei näin pakkasella. Blogissa keskusteleminen on ihan jees ja hyvä opastamisen muoto enkä halua sitä hillitä. Ajattelin vain, että lusikkani on turha siinä sopassa ja katselen Iineksen kuvia tekniikkakeskusteluun sallistumatta. Usein hyvän ja huonon otoksen ero on kuin se kuuluisa veteen piiretty viiva. Itse aloitin kameroilla, joissa kaikki oli manuaalista, eikä järjestelmissäni ole koskaan ollutkaan muuta automatiikkaa kuin valonmittaus. Joskus varmistelin otoksia pienellä Minoxilla, joka on vieläkin varma peli. Automatiikalla varustetut kamerani ovat kompakteja. Hyvien kuvien ottamisen ei tarvita välineurheilua, mutta en silti kiistä automatiikan etuja, joskin manuaaliset mahdollisuudet ovat hyviä olemassa, ettei kaikissa tapauksissa joudu olemaan pelkkänä koneen jatkena. Tärkein automatiikka on kuitenkin korvien välissä kuvasipa muistikortille tai filmille. Kamera-lehteä suosittelisin tilattavaksi tai ainakin luettavaksi.
Hyvä A-K.H Tämä on kyllä Ikkunaiineksen sivu ja tarkoitettu hänelle, mutta olen pahoillani jos ymmärsin väärin. Itselläni on samanlainen kuvaustausta, eli pimiössä hääritty ja vasta nyt siirrytty nykyaikaan=). Automaattiin siirryin lähinnä pakonsanelemana, kun siirryin digiaikaan. Vanha kalusto on jäänyt pölyttymään, ei kelpaa enää edes vaihdossa. ei edes ison negakoon kamera. Että se siitä. Toivotaan nyt, että Ikkunai. jatkaa harjoittelua ja pääsee sinuiksi kuvauksen pakollisen tekniikan kanssa. Olen valmis kaikesta huolimatta neuvomaan. Taustani on sellainen, että se puoli on jäänyt veriin=) Ikkunaiines älä pahastu tästä sivujuonnekeskustelusta. Keskitytään taas ihan vain Sinuun=)
Ja sitten komentteja. Minä olen hiukan ajatellutkin, että olet säädellyt näitä kuvia. Canonin valotusautomatiikka on kyllä sen verran varma. Ethän vain ole käyttänyt näissä kameran salamaa, jos kuvaat automaatilla se tulee helposti ihan itsetään käyttöön. Kirkkauden ja kontrastin säätö on aina hiukan vaarallista näissä lumikuvissa. En tiedä minkälaista kuvankäsittelyohjelmaa käytät, mutta yleensä näissä yksinkeratisissa ohjelmissa ei ole riittävästi säätömahdollisuuksia. Suosittelisin lämpimästi Photoshop Elements 3, tai siitä seuraavaa 4 versiota. On ominaisuuksinsa nähden edullinen hankinta. Siihen on myös saatavana pari ihan hyvää opaskirjaa. Valokuvat remonttiin, digikuvaajan opas ja Photoshop Elements 3, digikuvan käsittely. Tämä meni nyt mainonnan puolelle, mutta haitanneko tuo, emmehän ole televisiossa. Tämä menee nyt ihan yksinpuhelun puolelle.
Kiitos keskustelusta, jatkakaa kaikin mokomin.. :)
Olen ajatellut kopioida näistä kaikista vastauksista tekniset neuvot omalle sivulleen, jonka tulostan oppaan väliin.
Tämä minua vaivaa: "Ethän vain ole käyttänyt näissä kameran salamaa, jos kuvaat automaatilla se tulee helposti ihan itsetään käyttöön." Siis miten niin käyttänyt, sehän leimahtaa itsestään.. *punoittaa*
Yhdestä vivusta saan salaman pois, mutta jos kuvaan luovassa tilassa, en tiedä, miten sen saan päälle. *punoitus syvenee*
Opiskelin tänään syväterävyyttä ja valotusaukon suuruutta ja otin koekuvia. Kovin sumuisiksi jäivät. Edistystä kuitenkin tapahtui, koska nyt tiedän, miten aukkoa liikutellaan. Nyt on vain niin, että kun ottaa luovassa tilassa kuvia, ei riitä yksi aukon säätö, vaan pitää katsoa monta muuta asiaa samalla kertaa. Mutta - ei hätää, joka kerta opin hiukan lisää ja vielä koettaa päivä, jolloin hallitsen kamerani. Tavoitteeni on ottaa kesällä moitteeton lähikuva hyönteisestä.
Kannattaa haarukoida erilaisilla aukoilla ja nopeuksilla. Kokeilemalla oppii konstailemaankin. Antaa palaa. Digin kanssa ei tarvitse miettiä filmirullakustannuksia. Ystävyydellä
Niin, muistikorttiin mahtuu satoja kuvia ja kortin voi formatoida tyhjäksi. Se on hyvä!
Jotenkin olen vähän pattitilanteessa kuvaamisen kanssa, kun se tekniikka tuntuu kaatavan meikäläisen juuri nyt, niin että tulee rimakauhu koko kuvaamiseen. Pitänee varmaan vähän hidastaa niitä vaatimuksia, joita asetan itselleni ja pitää antaa itselle lupa erehtyä ja sitä kautta oppia.
Älä lannistu. Aloita vaikkapa kamerasi AV asennolla vaikkapa kuvaamalla sitä kirjoituskoneesi näppäimistöä sivusuunnasta. Ota kohteesta ERI aukoilla kuvia niin huomaat miten erikokoiset aukot vaikuttavat syvyysterävyyteen. Laita kamera jalustalle jos sellaisen omistat jos et niin tue johonkin. Kerro sitten huomasitko mitään eroa kuvissa.
18 Comments:
Täatä sanon vain,hyvä vitsi,mutta valokuvina jätän kommentoimatta.
Edelliseen juttuuni miljöömuokuvauksesta. Salaa kuvaaminen ei ole oikeastaan muuta kuin vanha legenda siitä, että vain sillä tavoin saa luonnollisia kuvia. Tarkoitan juuri sitä, että kysyt saako herrasta,rouvasta jne ottaa kuvan työnsä ääressä. Tapa tuntuu vaikealta, mutta,kun sen kerran tekee niin uudestaan on jo helpompaa. Kerro, että kuvaat omaksi iloksesi etkä mihinkään seiskaan, tulet yllättymään ihmisten halukkuudesta poseerata. Kuvaa vain ihan reilusti poseeraavaa ihmistä. sellaiset kuvat ovat ihan jänniä. Itse olen sitä harrastanut aiemmin. Esim.duunipaikalla painuin ruokalan keittiöön ja pyysin yhtä tyttöä seisimaan vaintyöasussaan kaikkien keittiöön kuluvien tavaroiden seassa ja siitä tuli yksi parhaita henkilökuviani. Valo sellaisessa paikassa oli tasainen ja kaunis. Voi vaikka luvat, että toimittaa paperikuvan isommassa koossa mallille. Täällä julkisemeinen on sitten tietenkin jo vaikeampaa lupaa ei kovin mielellään anneta ja ilmanhan sitä ei saa tehdä. Tarkoitinkin, että kuvaat vain omaksi iloksesi niitä. Maisemilta ei lupia tarvitse kysellä. Kuten jo sanoin osaat löytää maisemista kauniita pintoja ja värejä, kuvaa niitä. Tutkaile valoa sillä kuvathan ovat VALOkuvia. Koita nyt saada itsellesi avautumaan tuo kameran suljintoinnan periaate. Annan miellään lisää vinkkejä jos vain kelpaa. Olen yhtälailla amatööri kuin sinäkin, mutta onneksi silloin, kun aloitin kuvaamisen ei ollut automaattikameroita. En nytkään ole hirveän ihastunut niihin, mutta onneksi ne ovat kehittyneet niin paljon, että todella jättävät mahdollisuuden myös kuvaajan omille valinnoille. Automaattitarkennuksen takia minä niihin aikoinaan siirryin, näkö onsenverran huonontunut, myös ulkonäkö.
Mikä vika näissä valokuvina on? Ne ovat aitoja, käsittelemättömiä, vain rajattuja kuvia, joissa teksti oli valmiiksi vinossa. Ja niihin sisältyy mielestäni vitsin ja mustan huumorin lisäksi myös dramatiikkaa ja ehkä syvyyttäkin (kaiken katoavuus:), koska ne ovat hautausmaalta. Oikeastaan ne ovat osa sarjaa, jossa tarkoitukseni oli koota erilaisa kylttejä ja kieltoja ja rajoituksia, joihin ihminen yhteiskunnassa törmää. Mutta ei se taida valokuvataidetta olla?
Tuohon valotukseen ja suljintoimintaan perehdyn pikku hiljaa, koska huoman itsekin, että tarvitsen sen taidon kipeästi. Kai se pieni ja tiukka opas on vain luettava kannesta kanteen läpi. Tässä on perusobjektiivi 18 - 55 mm ja minun veivaamiseni tapahtuu panemalla yksi nappula vaihtoehtoon AF ja sitten vaan vekslaan noita millimetrejä, yleensä lähiasentoon. Sekin on vielä edessä, miten saisin hyttysestä tai muurahaisesta selkeän ison kuvan! Mutta minulla on aikaa, alun perinhän piti ostaa kamera vasta kesällä ja opetella silloin hyvässä valaistuksessa.
Kiitollisuudella otan vastaan oppitunnit ja vinkit, ja saa neuvoa aivan kuin olisin ekaluokkalainen, niin kuin tekniikassa olenkin. Hain noita mainitsemiasi S- ja A-kirjaimia, mutta en niitä kamerastani löytänyt. Tässä on sellainen neliö valintanappuloissa, ja se merkkaa oppaan mukaan vapaata tilaa. Mutta kun niitä muita nappuloita on niin tuhottomasti..
Jaahas, mikäs kamera sulla onkaan?
Tällainen kamera
Kovin mukavia kuvia. Varsinkin noista kirjoituskonemakroista löytyi oikeinkin miellyttäviä otoksia. Nyt en osaa oikein kritisoida asettelua, sisältöä, tai sanomaa. On niin kovin sekainen fiilis. Nipotan siis ainoastaan kuvastekniikasta.
Hautausmaakuvat ovat kieltämättä sitä viimeistä kukkakuvaa lukuunottamatta ylivalottuneita, se on mielestäni aika pahasti alivalottunut. Tilaneteen korjaamista voisi kokeilla vaikkapa seuraavalla tavalla.
Anonyymin mainitsemat a ja s kuvastilat ovat canonissa Av ja Tv (aperture value ja Timer value muistaakseni) Se vihreä laatikko on tosiaan täysautomaattinen tila. Käyttäessäsi Av-asetusta, voit laukaisimen edessä olevaa kiekkoa pyörittämällä valita aukon koon, jolloin kamera itse valitsee suljinajan sen mukaan, mihin valotusmittari (Se asteikko, joka näkyy etsimen alareunassa) on säädetty. Vastaavasti Tv antaa valita valotusajan, jolloin automatiikka hoitaa aukon.
Valotusmittari on oletusarvollisesti säädetty nollaan, mutta esimerkiksi lumi hämää sitä mittaria niin, että kuva ylivalottuu. Tämän voit korjata painamalla nestekidenäytön oikealla puolelta löytyvista kahdesta pyöreästä napista ylemmän pohjaan, ja pyörittämällä valintakiekkoa. Siirrä osoitin hiukkasen miinukselle, jotta kamera ymmärtää tehdä tarvitavan muutoksen joko suljinaikaan tai aukkoon. Tämä toimii muistaakseni myös täysautomaatiotilassa. Jos muutat esim Av-tilassa vain aukon kokoa, kuvan valotus ei muutu mihinkään, koska automatiikka korjaa valotuksen muuttamalla valotusaikaa. Valotusmittari kertoo lopullisen valotuksen.
Käyttäessäsi M asentoa, voit itse valita sekä suljinajan että aukon, jolloin valotusmittari osoittaa, oletko ali -tai ylivalottamassa kuvaa. Suljinaikaa muutetaan pelkällä rullalla, aukkoa painamalla sitä pyöreää nappulaa ja rullaamalla.
Pieni luku (esim. 3.5 on pienin, johon objektiivisi pystyy) Av-tilassa tarkoittaa suurta aukkoa = kapeaa syväterävyysaluetta. Suuri aukko mahdollistaa lyhyen valotusajan,joten voit kuvata hämärässä, tai liikkuvaa kohdetta. Kuten joku aiemmin sanoikin. kapea syväterävyysalue on myös eduksi korostettaessa kuvattavaa kohdetta. Taustan ylimääräinen roina jää sumuiseksi.
Jos haluat koko kohteen teräväksi, käytä lyhyttä polttoväliä (18mm) ja pientä aukkoa (suuri luku). Tällöin sinun on käytettävä pidempää suljinakaa, joten kameran tukeminen saattaa tulla välttämättömäksi.
Kolmas valotukseen vaikuttava tekijä on kennon herkkyys (ISO). Suuri herkkyys mahdollistaa lyhyemmät suljinajat, mutta toisaalta tuo kuvaan kohinaa. ISO 1600 se alkaa olla jo merkittävä haitta, mutta esim ISO 400 antaa vielä lähes täysin kohinattomia kuvia.
Kannattaa tosiaan tutustua siihen ohjeeseen ainakin siinä määrin, että saat selville, mitä mistäkin nappulasta pitäisi tapahtua. Sen jälkeen kokeilemalla oppii eniten.
Nuorimies puhuu asiaa! Tässä melkoisen selvä pikaopas Canonin käyttöön ja näihin valotusasiaan.Itse kuvan Nikonilla ja siksi nuo Canonin merkinnät olivat minulle tuntemattomia, mutta sama asia.Canonilla ovat menneet muuttelemaan perinteitä=)
Jos et jaksa aina miettiä noita aukkoja ja nopeuksia niin käytä kamerasi haarukointi toimintaa se on hyvä "hätäapu". Jos kohde näyttää hankalalta. Nyt pitää mennä katsomaan kuka meitä johtaa seuraavat kuusivuotta=)))
Hyviä neuvojia on maailma väärällään. Olen lopettanut tekniikasta nipottamisen kuviesi osalta.
Kaikkea näppäilyyn liittyvää hyvää ja kivaa toivoo
Maatuva jäte
Vai on pienet neuvot nipottamista A-KH:n mielestä? En ole huomannut, että olisit pahemmin tekniikkaan puuttunut! Valitettavasti valokuvaus vaatii hiukan tekniikkaakin. Itsekään en ole tekniikan ystävä, mutta.... Ikkunaiines ei liene pahoillaan pienistä vinkeistä? Olen kuitenkin sitämieltä, että I iineksellä on lahjoja nähdä asioita kameran etsimen läpi joten haluni helpottaa hänen harrastusttaan on aitoa auttamiesen halua ei nipottamista.
Kyllä minua saa neuvoa, nimenomaan olen kerjännyt sitä.
Toisaalta on kai niinkin, a-k-h., että se tie on löydettävä itse, kuljettava läpi vaikka saisi risujakin, itseensä uskoen.
Nämä neuvot koskevat tekniikkaa, ja se on minulle äärimmäisen outoa. Mitä tulee noihin yli- ja alivalotuksiin, niin osansa niissä on kuvankäsittelyvaiheessa. Tummat ruusut olen pimentänyt ja hautausmaakuvat puolestaan kirkastanut. Tätä ei kai saisi tehdä, mutta silmäni pakotti tekemään sen. Se ei siis ollut alkuperäisessä kuvassa noin pahan, tuo yli- ja ali-.
Kiitän neuvoista ja perehdyn niihinkin tarkkaan.
Huomenta!
Kiva juttu, että otat nämä pikkuvinkit vataan myönteisellä mielellä.Lisää tulee kunhan huomaan missä voin auttaa. Olen yrittänyt pelkistää ohjeeni mahdollisimman selkeiksi ja lyhyiksi.Ei sinun auta muuta kuin ottaa kirja kauniiseen käteesi. Siihenkin omakohtaiseen kokemukseen perustuva vinkki. Älä lue sitä kuten kirjaa. Ota kamera kännyyn ja opettele yksi asia kerrallaan. Ohjeissa on paljon sellaisia asioita joita et varmasti tarvitse edes koskaan käyttää. Paneudu nyt ekaksi vain tuohon valotukseen. Eli, yritä sisäistää itsellesi tuo aukon ja nopeuden suhde. Miten ne toimii toisiinsa nähden.
Itse olen kuvannut työni puolesta ja muutenkin ja lätrännyt vuosia vessapimiössä. On olemassa runsaasti hyvää opastavaa kirjallisuutta, mutta kädestä pitäen saatu ohjaus on varmaan parasta, enkä tarkoita, että pitäisi istua puiston penkillä käsikkäin valokuvauksesta puhumassa, mutta saattaa sekin olla hyväksi, paitsi ei näin pakkasella. Blogissa keskusteleminen on ihan jees ja hyvä opastamisen muoto enkä halua sitä hillitä. Ajattelin vain, että lusikkani on turha siinä sopassa ja katselen Iineksen kuvia tekniikkakeskusteluun sallistumatta. Usein hyvän ja huonon otoksen ero on kuin se kuuluisa veteen piiretty viiva. Itse aloitin kameroilla, joissa kaikki oli manuaalista, eikä järjestelmissäni ole koskaan ollutkaan muuta automatiikkaa kuin valonmittaus. Joskus varmistelin otoksia pienellä Minoxilla, joka on vieläkin varma peli. Automatiikalla varustetut kamerani ovat kompakteja. Hyvien kuvien ottamisen ei tarvita välineurheilua, mutta en silti kiistä automatiikan etuja, joskin manuaaliset mahdollisuudet ovat hyviä olemassa, ettei kaikissa tapauksissa joudu olemaan pelkkänä koneen jatkena. Tärkein automatiikka on kuitenkin korvien välissä kuvasipa muistikortille tai filmille. Kamera-lehteä suosittelisin tilattavaksi tai ainakin luettavaksi.
Hyvä A-K.H
Tämä on kyllä Ikkunaiineksen sivu ja tarkoitettu hänelle, mutta olen pahoillani jos ymmärsin väärin. Itselläni on samanlainen kuvaustausta, eli pimiössä hääritty ja vasta nyt siirrytty nykyaikaan=). Automaattiin siirryin lähinnä pakonsanelemana, kun siirryin digiaikaan. Vanha kalusto on jäänyt pölyttymään, ei kelpaa enää edes vaihdossa. ei edes ison negakoon kamera. Että se siitä. Toivotaan nyt, että Ikkunai. jatkaa harjoittelua ja pääsee sinuiksi kuvauksen pakollisen tekniikan kanssa. Olen valmis kaikesta huolimatta neuvomaan. Taustani on sellainen, että se puoli on jäänyt veriin=) Ikkunaiines älä pahastu tästä sivujuonnekeskustelusta. Keskitytään taas ihan vain Sinuun=)
Ja sitten komentteja. Minä olen hiukan ajatellutkin, että olet säädellyt näitä kuvia. Canonin valotusautomatiikka on kyllä sen verran varma. Ethän vain ole käyttänyt näissä kameran salamaa, jos kuvaat automaatilla se tulee helposti ihan itsetään käyttöön. Kirkkauden ja kontrastin säätö on aina hiukan vaarallista näissä lumikuvissa. En tiedä minkälaista kuvankäsittelyohjelmaa käytät, mutta yleensä näissä yksinkeratisissa ohjelmissa ei ole riittävästi säätömahdollisuuksia.
Suosittelisin lämpimästi Photoshop Elements 3, tai siitä seuraavaa 4 versiota. On ominaisuuksinsa nähden edullinen hankinta. Siihen on myös saatavana pari ihan hyvää opaskirjaa. Valokuvat remonttiin, digikuvaajan opas ja Photoshop Elements 3, digikuvan käsittely.
Tämä meni nyt mainonnan puolelle, mutta haitanneko tuo, emmehän ole televisiossa. Tämä menee nyt ihan yksinpuhelun puolelle.
Kiitos keskustelusta, jatkakaa kaikin mokomin.. :)
Olen ajatellut kopioida näistä kaikista vastauksista tekniset neuvot omalle sivulleen, jonka tulostan oppaan väliin.
Tämä minua vaivaa: "Ethän vain ole käyttänyt näissä kameran salamaa, jos kuvaat automaatilla se tulee helposti ihan itsetään käyttöön." Siis miten niin käyttänyt, sehän leimahtaa itsestään.. *punoittaa*
Yhdestä vivusta saan salaman pois, mutta jos kuvaan luovassa tilassa, en tiedä, miten sen saan päälle. *punoitus syvenee*
Opiskelin tänään syväterävyyttä ja valotusaukon suuruutta ja otin koekuvia. Kovin sumuisiksi jäivät. Edistystä kuitenkin tapahtui, koska nyt tiedän, miten aukkoa liikutellaan. Nyt on vain niin, että kun ottaa luovassa tilassa kuvia, ei riitä yksi aukon säätö, vaan pitää katsoa monta muuta asiaa samalla kertaa. Mutta - ei hätää, joka kerta opin hiukan lisää ja vielä koettaa päivä, jolloin hallitsen kamerani. Tavoitteeni on ottaa kesällä moitteeton lähikuva hyönteisestä.
Photoshopia olen kyllä harkinnut.
Kannattaa haarukoida erilaisilla aukoilla ja nopeuksilla. Kokeilemalla oppii konstailemaankin. Antaa palaa. Digin kanssa ei tarvitse miettiä filmirullakustannuksia. Ystävyydellä
Niin, muistikorttiin mahtuu satoja kuvia ja kortin voi formatoida tyhjäksi. Se on hyvä!
Jotenkin olen vähän pattitilanteessa kuvaamisen kanssa, kun se tekniikka tuntuu kaatavan meikäläisen juuri nyt, niin että tulee rimakauhu koko kuvaamiseen. Pitänee varmaan vähän hidastaa niitä vaatimuksia, joita asetan itselleni ja pitää antaa itselle lupa erehtyä ja sitä kautta oppia.
Älä lannistu. Aloita vaikkapa kamerasi AV asennolla vaikkapa kuvaamalla sitä kirjoituskoneesi näppäimistöä sivusuunnasta. Ota kohteesta ERI aukoilla kuvia niin huomaat miten erikokoiset aukot vaikuttavat syvyysterävyyteen. Laita kamera jalustalle jos sellaisen omistat jos et niin tue johonkin. Kerro sitten huomasitko mitään eroa kuvissa.
Kiitos tehtävävinkistä! Just tällaista kaipaan ja aion harjoitella pakkaspäivän kunniaksi tätä systeemiä. Jalustaa ei vielä ole, ehkä joskus..
Lähetä kommentti
<< Home