Kommentti
Poikkean nyt kuvablogin linjasta ja panen tähän pienen kommentin, jonka kirjoitin Hurinan blogiin, hänen kyselynsä perään. Huomaan, että asia on herättänyt aikamoista hämmennystä, mikä ei ollut tavoite. Asia koskee pääblogini lopettamista. Näin vastasin:
Ikkunaiines said...
Kiitoksia siitä, Hurina, että tarjoat tilaisuuden sanoa näin luetulla foorumilla pari sanaa blogini lopettamisesta.Poistin sen kokonaan delete-komennolla enkä tallentanut siitä mitään. Iineksen voi siis poistaa sivulinkeistä. Pyydän anteeksi yhtäkkistä tekoani.
En selvittele tässä yhteydessä syitä, koska ei asia muutu niistä miksikään. Totean vain, että blogi sai niin rumat tahrat, että kauniit kuvat kalpenivat niiden rumuudessa. Se ei voi palata ennalleen.
Haluan lämpimästi kiittää kaikkia tilaajiani ja lukijoita, erikoisesti tutuiksi tulleita vakiokommentoijia. Toivottavasti huomaatte tämän. Kaipaan teitä nyt jo.
Tulevasta en tiedä. Jos jatkan kirjoittelua, niin sitten jatkan, oletettavasti Iineksenä vaan, yrittämättä edelleenkään mitenkään verhoutua. Kuvablogi jää ennalleen, ja on mahdollista että muutan sen teemaa kirjalliseen suuntaan.
Kiittäen, tervehtien
Ikkunaiines
Kuvassa parveilevat tilhet ovat asettuneet hetkeksi lepoon auringon laskiessa.
posted by Iines @ 11:46 ap.
21 comments
21 Comments:
Siirryin tämän tilaajaksi (- on jo entuudesta tuttukin). :)
Toivon, että jatkat kirjoittamista. (Ehkä sinulla nyt vapautuu tilaa kaunokirjallisemmallekin...)
Aurinkoa päiviisi!
Hei Iines!
Tätä jo hiukan uumoilinkin, kirjoituket joita sinne tulivat oli sitä luokkaa.
Asiaan!
Kiva tilihikuva! Mutta,mutta...
se jalusta! Pitkä polttoväli kaipaa tuen, käsi ei riitä vaikka olisi vakaakin. Kohtahan on kevät ja kesä ja olet menossa jalustakauppaan.
Kuvana muuten sen tyyppinen lintukuva josta pidän eli ympäristö mukana ja tilheille tyypillinen parvi pihlajassa.
KooTee
ps. Ihanaa ettet kadonnut=)
Hei Iines!
Tätä jo hiukan uumoilinkin, kirjoituket joita sinne tulivat oli sitä luokkaa.
Asiaan!
Kiva tilihikuva! Mutta,mutta...
se jalusta! Pitkä polttoväli kaipaa tuen, käsi ei riitä vaikka olisi vakaakin. Kohtahan on kevät ja kesä ja olet menossa jalustakauppaan.
Kuvana muuten sen tyyppinen lintukuva josta pidän eli ympäristö mukana ja tilheille tyypillinen parvi pihlajassa.
KooTee
ps. Ihanaa ettet kadonnut=)
Hips, sormi nappasi kaksi kertaa, taitaa minullakin tutista=)
Hei haavetar ja Kootee,
mukava "nähdä" taas.
Siitä jalustasta voisit antaa vinkin, nimittäin muuan bloggaaja kertoi ostaneensa sellaisen n. 30 eurolla, kun taas Kamera-lehdessä tyrkytetään yli 300 euron jalustoja.
Jalustan kanssa on vaan työläs kulkea, kun on sunnuntaikävelyllä koiran kanssa.
Minulla on itselläni sellainen isolle kameralle tarkoitettu jalusta joka painaa "sikana" joten sitä en suosittele. Mielestä sinun kannattaa hankkia itsellesi sopivankokoinen ja käyttötarkoitukseesi sopiva tuon 30 ja 300 e väliltä oleva jalusta.
Käy juttelemassa kamerakauppiaasi kanssa asiasta ja kerro minkälaiseen tarkoitukseen sitä käytät hän kyllä varmasti osaa auttaa asiassa. On vaikeaa näin kirjeitse minkäänlaisia neuvoja antaa. Huonompikin jalusta on parempi kuin ei mitään. Palaan ehkä asiaan tuonnempana.
KooTee
Käyppä täällä kurkkimassa!
http://www.digicamera.net/linkit/index.htm
KooTee
Pienessä kuvassa silhuetti näytti varsin mukavalta, mutta suurennos paljasti Kooteen jo mainitseman tärähdyksen. Ensireaktio oli ihaileva, mutta tarkempi tarkastelu pudotti pisteitä hiukan. Jotenkin minusta tuntuu, että väritkin ovat tässä hiukkasen laimeat. Ei vieläkään ihan huipputasoasi.
Jalustasta voisin kai sanoa sen verran, että ei sillä hinnalla niin paljon väliä, kunhan jalka vaan on tukeva. Sen kyllä huomaa melko nopeasti pystyyn pistettyään. En siis ihan halvinta lähtisi tässäkään tapauksessa ostamaan, mutta toisaalta ei pelkkä hinta ole laadun tae. Toistaalta pelkällä taskujalustallakin tekee ihmeitä.
Tahdonpa vielä tuoda esilleni kaimani vedoksen aiemmin käsitellystä vesipisara-aiheesta.
Mielestäni tästä löytyy se, mikä sinulta puuttui. Ei moitteena tämäkään, huomiona enemmänkin.
http://vuodatus-static.web-effect.net/g/3783/36408.jpg
Sanokaa, mitä sanotte, mutta 13-vuotiaalla on silmää.
Samaa mieltä, että Aleksin kuva on loistava, siitähän minä idean sainkin. Ja tiedän oikein hyvin, että minun versioni on tuon rinnalla surkea.
Luulen kyllä, että vika tälläkin kertaa on vajavaisessa tekniikassani toteuttaa "silmääni", johon minun on pakko luottaa.
Ei ole siis niin, että kuva, jonka julkaisen, on läheskään aina silmäni mukainen. Tähän mennessä olen ollut jotakuinkin tyytyväinen vain noihin jääkukkia-kuviin.
Koska olen "arvostellut" vesitippakuvaa niin katson, että minun on tarpeen hiukan selittää omaa näkemystäni =)
En kiellä lainkaan sitä, että kuva on teknisesti ja valotuksensa puolesta ihan ok! En vain näe siinä mitään sisältöä, edes taiteellisuutta. Kuva on vain erittäin hyvää teknistä harjoitusta. Otin aiemmin esimerkiksi luodin pysäyttämisen kameralla, se vaatii kameralta erittäin paljon, samoin kuvaajalta, mutta mitä sitten? Kysyn vain!
Tämä on VAIN allekirjoittaneen mielipide ja näkemys valokuvan sisällöstä. Olen varmaankin jo moneen kertaan tuonut esiin että tekniikka on minulle vain se välttämätön paha mikä täytyy hallita hyiä kuvia saadakseen.
Tämä tilhikuva on kaikkine puutteineenkin sisällöllisempi kuva.
13 v Aleksista tulee vielä hyvä kuvaaja.Olen samaa mieltä toisen Aleksin kanssa siitä, että hänellä on silmää kuvalle, samoin kuin Iineksellä.
KooTee
että jalustoista...
Maria kyselee uudessa kuvablogissaan Marian kuvat , pitääkö kuvan tosiaan aina olla terävä. Liittynee tuohon jalustan käyttöön.
Ymmärrän jalustan käytön ja hankin sen, mutta toisaalta käsivaralla kuvaaminen on luontevampaa ja tietysti helpompaa. Perhonenhan ehtii lentää pois, kun saa jalustan viritettyä. Taskujalusta voisi olla minulle sopivin. :) Ei vaan, kyllä pysyn tavoitteessani: selkeä ja iso lähikuva muurahaisesta viimeistään kesällä, ja se vaatii kunnon jalustan. Mikä siinä on, että hyönteiskuvaus kiinnostaa? Vesikirppuja on kovasti laiturin alla.
Mieluiten hevosmuurahainen valjaissa ja kiesit perässä. Mutta leikki sikansa saakoon. Vikkelät hyönteiset täytyy pysäyttää lyhyellä valotusajalla. Kuvasin kerran männynrungolla vilistäviä muurahaisia. Arvioin niiden liikkeen niin hitaaksi, että sain filmille vain puhtaan puunrungon. Oli niukasti valoa ja mitätön kamera.
Akh, ajattelin kyllä jäädä odottamaan, että se muurahainen pysähtyy.
Toisaalta on hyvä tietää, että kun säätää valotusajan lyhyeksi (mikähän on lyhyt valotusaika?), niin saa muurahaisen ehkä kuvaan. Taas opin uutta, ja kirjoitin tuon muistikirjaan.
Suljinaika 500 ja siitä ylöspäin, mutta se vaatii jo myös melkoisesti kesäistä valoa =)
Onneksi "ötökkä" kuvissa aukon suuruus saa olla mahdollisimman suuri jotta syvyysterävyysalue jää pieneksi ja tausta epäteräväksi.
On sinulla kovat tavoitteet kesäksi, muurahaisten lähikuvaus ei ole niistä helpompia, aloittaisin kyllä esim. kukilla (ja mehiläisillä) -;)
Jalustasta vielä... kyllä pieni taskujalusta saattaisi olla hyvä apu, sitä tulee pidettyä mukana ja jopa käytettyä, mutta jos ostat niin katso, että siinä on hyvä "kuulapää" joka auttaa huomattavasti kameran suuntauksessa.
Tässä aamunavaukseni=)
KooTee
Ihmettelin jo minne blogisi hävisi mutta mukava että olet täällä viellä kauniiden kuvien luona. Toivon että pahat mielet unohtuvat ja saat nauttia iloa ja ystävyyttä täällä!
Marja-Leena,
kiitos toivotuksista! Tämä kuvablogi on niin mieleinen, ehkä juuri aiheensa vuoksi, että säilytän tämän vain kuvablogina enkä laajenna tätä päiväkirjablogiksi.
Olen avaamassa päiväkirjablogia uudelleen, samassa osoitteessa. Ehkä kirjoittajan ja blogistin on hyvä välillä katkaista totutut rutiinit ja uudistua. Koetan kehitellä jotain uutta blogiini, mutta ehkä säilytän tuon ikkunaiineksen nimen siinä kuitenkin.
*
KooTee,
ymmärrän, että taisin asettaa aika kovan tavoitteen, mutta jos sanon, että tänä kesänä riittää, että katsoja tunnistaa kuvastani eläimeni, niin olenko lähempänä realismia? :)
Joo, jos tunnistaa, että se on "ötökkä" niin hyvä niin -:)
KooTee
Meillä olisi muurahaisia keittiössä just nyt.. Tosin eivät tunnu pysähtyvän hetkeksikään!
Harmi, että toinen blogisi on poissa =( En ehtinyt muutamaan päivään lukemaan pahemmin blogeja, eli meni kaikki draama ohi.. Luin kuitenkin viimeiset kirjoituksesi bloglinesin kautta.
Välinpitämättömyys tuntuu olevan paras keino nettimörköjen suhteen - en tiedä draamasi taustoja tai yksityiskohtia, enkä varsinaisesti haluakaan tietää, mutta omalle kohdalleni on sattunut varsinkin yksi nettikaheli (kavereineen), joka väsyi lopulta kun ei saanut minkäänlaista huomiota osakseen. Myös itselläni oli paljon paremmat fiilikset, kun en käynyt lukemassa juttuja, joita se täti minusta kirjoitteli - totesin että jos joku on oikeasti niin h**vetin tyhmä, että uskoo katkeran ja kateellisen tantan sanoja vaivautumatta edes tarkistamaan minulta asian toista puolta, saa mun puolestani ihan vapaasti uskoa niin, muttei ansaitse seuraani tai huomiotani =) Ja mua taas ei pahemmin liikuta mitä jotkut ihan tuntemattomat ihmiset musta ajattelevat.
Totta puhut Stello, välinpitämättömyys on ainoa keino ja ylipäänsä se, ettei liikuskele ja lue niillä vesillä, joilla nämä häiriköt pesivät. On vaan ikävää, että tällöin jää kenties joitain alueita, joita ei voi jutuissaan käsitellä, mutta ehkä se on kuitenkin pieni paha verrattuna muuhun.
Mitenkähän noita vanhoja juttujaan voisi poistaa Bloglinesista? On ihmisoikeuksien vastaista, että poistaessaan oman blogijuttunsa se on luettavissa vielä jossain. Ei voi olla niin, että joku palvelin tai palvelu kävelee ihmisoikeuksien yli. Ai että voi. Taidanpa perustaa uuden blogin aiheena Etiikan jatkokysymykset.
"Mitenkähän noita vanhoja juttujaan voisi poistaa Bloglinesista?"
En ole tutkinut voiko mahd. kokonaan poistaa, mutta poistettua blogia tuskin voi enää lisätä omaan blogrolliinsa. Eli jos se oli jo jonkun blogrollissa, he voivat vielä ainakin jonkin aikaa lukea vanhoja kirjoituksia. En ole tutkinut sitäkään, miten pitkälle vanhemmat kirjoitukset siellä menevät.
Toisaalta, kaikki netissä julkaistuhan saattaa päätyä vaikka miten moneen.. (mikä on cache suomeksi?) Ja jos esim. joku haluaa fanaattisesti seurata jotain blogia, hän saattaa vaikka jatkuvasti tallentaa kaikki blogin kirjoitukset omalle koneelleen, jne.. Eli lienee mahdotonta edes koskaan saada selville missä kaikissa paikoissa omia kirjoituksia ja kuvia mahtaa olla tallessa, ja voiko niitä mahd. kaivaa sieltä julkisesti katsottavaksi tai ei. Paras periaate on, että jos haluaa pitää jotain yksityisenä, ei kannata kertoa sitä kenellekään, saati julkaista netissä.
Lähetä kommentti
<< Home